Tonttulan väki heräili kaamosaamuun ja valmistuivat päivän töihin. Niin myös Tonttu Tohvelo ja aloitti päivän perinteisesti puurolla. Tiskattuaan aamiasastiat, hän pukeutui ja suuntasi verstaalle, yhdessä ystävänsä Tonttu Kotitontun kanssa. Matkalla keskustelivat minkälaisia pitäisi soihtutelineiden olla, ettei moista tapaturmaa enää pääsisi sattumaan.
Verstaalla keskusteltiin asiasta myös vilkkaasti, mutta lopulta Tonttu Kutterinpuru palautti päiväjärjestyksen. Nyt pulinat soihtutelineistä loppuu tähän ja keskitymme nyt lahjojen viimeistelytyöhön. Arvon tontut muistavat, että jouluun on yksitoista päivää ja siitä on pois Tonttukoulun joulujuhla. Paketointitalkoot ovat jo ensi maanantaina, joten nyt työhön ja toimeen; lausui hän.
Keskustelu pajalla taukosi ja vain työstö- ja hiomakoneet, sorvit suun muut laitteet surisivat. Monen monta lahjaa valmistui iltapäivän aikana ja lahjavarastoon vietiin eri pajoista lukemattomia lahjoja. Pikkutonttuja moinen aarreaitta kiinnostaa kovin, mutta heidät sieltä käännytetään vikkelästi pois.
Työpäivän päätteeksi Tonttu Tohvelo päätti tehdä hiihtolenkin, jotta lihakset saisivat liikuntaa, asennot kun tuppaavat verstaalla olemaan hieman yksioikoisia. Tunturia ylös ja alas viiletti Tonttu Tohvelo. Hän oli palaamassa jo kotiin ja lasketti pientä mäen nyppylää alas, vaan ei huomannut kohtaa, josta tuuli oli lumen pois pyyhkinyt ja tonttu sai nopean pysähdyksen. Nyt kävi köpelösti; parahti Tonttu Tohvelo ja kylään on vielä hieman matkaa.
Kuinka kävi Tonttu Tohvelon? Se selviää, kun aukeaa neljästoista luukku.
Teksti ei tule haudan takaa, vaikka nimi sinne viittaakin eikä se haudanvakavaa ole myöskään. Korkeintaan kaapin takaa tai sen sisältä, mutta ihka elävästä maailmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti