Pitkin yötä oli juna puksuttanut eteenpäin. Työvuoroja vaihdettiin nyt kolmen tunnin välein veturissa, sillä kaikki neljä halusivat myös virkeänä osallistua juhlaan. Nikkaluokta ohitettiin puoliltaöin ja voi kuinka kaunista kaikki oli, yli kolmenkymmenen asteen pakkanen paukkui nurkissa ja sai hanget hohtamaan. Revontulien marssi taivaalla oli sykähdyttävän kaunis.
Matka jatkui kohti Karesuvantoa. Millisentti Mitta ja Mantelin sisarukset heräsivät kuudelta ja ryhtyivät aamisvalmisteluihin. Pian tuoksui haudutettu puuro ravintolavaunun keittiössä. Voileiville laitettiin nyt voissa paistettua turskaa. Pöydät katettiin kauniisti.
Kahdeksan maissa alkoivat vieraat saapua aamiaiselle, yksi toisensa jälkeen. Vieraat olivat edellisiltana kysyneet, että voivatko he aamiaiselle tulla oleskeluvaatteissa, sillä he halusivat rauhassa pukeutua juhlapukuihin. Tämä sopi junaemännälle oikein hyvin ja vierailijoilla nähtiin melko erikoisia asuja. Rouvatontut olivat laittaneet päänsuojia, jos jonkin näköisiä, sillä eihän kukaan halua rullien purkautuvat yön aikana.
Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu saapuivat myös aamiaiselle. Millisentti Mitta kysyi; Ehdimmekö ajoissa takaisin Tonttulaan? Tähän vastasi Tonttu Kotitonttu; Olemme noin kymmeneltä Karesuvanossa ja siitä on Tonttulaan parin tunnin matka. Arvelen, että olemme täsmälleen aikataulussa.
Tonttulassa oli ollut täysi säpinä päällä jo aamusta alkaen. Aseman koristevalot oli saatu kuntoon jo edellisenä iltana, sillä ne olivat kärsineet vähiten, ja paikoilleen asennettu. Kunnantalon koristevalot valmistuivat aamulla ja TSV:n tontut asensivat ne paikalleen tuossa tuokiossa. Joulukuusen valot vaativat enemmän työtä ja tämän tästä tuli Tonttu Tuikitärkeä kysymään valmistumista. Ne valmistuivat viime tipassa ja saatiin syttymään, kun jo kuultiin junan vihellys.
Kyläläiset kiirehtivät asemalle vastaanottamaan vieraita, jotka ohjattiin kunnantalolle aterialle. Tämän jälkeen neuvoteltiin useista asioista ja laadittiin monta pöytäkirjaa.
Iltasella alkoi juhla perinteisellä lipunnostolla. Tänä vuonna oli tähän tärkeään tehtävään valittu päätösluokalta Kalle Kuusikulma, Sanni Sammalrikko, Riku Rohtoyrtti ja Samu Sirkkeli. Tonttu Sirkkeli, Tonttukoulun talkkari, joka oli opettanut lipunnoston, huokasi syvään. Hienosti meni; hän sanoi nuorille, sillä hän oli jännittänyt poikansa puolesta. Onhan se nyt eri asia opettaa muiden lapsia, kuin omaansa.
Siirryttiin koulun juhlasaliin, jonne oli katettu maittava juhla-ateria. Oli erilaisia puheita, mutta Tomte Slott sai yleisön nauramaan, kun kertoi Kaarle XII toilailuista ja kadotetusta kruunusta. Musiikkia oli paljon ja näytelmä, kuten perinteisiin kuuluu. Tänä vuonna oli aiheena välskärin toimet ja se oli sellainen komedia, että yleisö nauroi ja pyyhki vesiä silmistään.
Lopulta pöydät siirrettiin syrjään ja päästiin tanssin pyörteisiin. Millaiset olivat juhlat ja vieraiden juhlapuvut? Se selviää Tonttulan sanomista, kun seitsemäs luukku aukeaa.
Teksti ei tule haudan takaa, vaikka nimi sinne viittaakin eikä se haudanvakavaa ole myöskään. Korkeintaan kaapin takaa tai sen sisältä, mutta ihka elävästä maailmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti