... on tapana kerrata mitä menneenä vuonna on tapahtunut. Eri median välineet etsivät etsimällä positiivisia tapahtumia ja jättävät armollisesti käsittelemättä ne vähemmän mukavat tapaukset. Nämä esimerkit ovat yksittäisiä uutisointeja, mutta tapauksia on vähintään kaksi kertaa potenssiin sata kaksikymmentä kahdeksan.
1. Vapaan liikkuvuuden mukanaan tuoma rikollisuus. Oli hyvin mielenkiitoista lukea uutisista Tampereen Sulkavuoressa majailleiden romaanien varkauksista. Tavaraa oli leiriin ja sen ympäristöön käteketty runsaasti ja kun julkaistiin kuvasarja tavaroista, niin osa tuotteista oli uusia ja eivät vaikuttaneet halpissarjoita. Yllättäen heistä ei vangittu ketään ja kaikki saivat poistua maasta. Epäselväksi jää, kuinka paljon tavaraa oli mennyt jo edeltä.
2. Raa'at väkivallanteot. Miten on mahdollista, että mielisairaaloista pääsee helposti puntikselle? Oli hyvin ikävä lukea tuosta Loviisan tapauksesta. Näitä tulee valitettavasti tapahtumaan lisää, sillä mielisairaanhoitopaikkoja on ajettu alas systemaattisesti 1990-luvun alusta alkaen. Kun lääkkeet jäävät ottamatta tai niitä otetaan erinäisten päihdyttävien kemikaalien kera on tulos täysin arvaamaton ja silloin ei toisen henki merkitse mitään.
3. Kiusaaminen siellä sun täällä. Sairaaloissa kiusataan, kouluissa kiusataan, somessa kiusataan, jne. Mieleeni jäi voimakkaana tuo sairaalan tapaus (olenhan edesmennyt hoitaja itsekin ja vielä kolmannessa polvessa), jossa lääkäri lyö hoitajaa. Esimiehen tai ylemmän kouluarvon henkilön toimiin harvoin puututaan ja sen seurauksena meillä on kymmeniä tuhansia hoitoalan ammattilaisia, jotka ovat vaihtaneet alaa.
4. Liikaa johtajia. Sipilä-gate toi esille Ylen johtoporrasmallin, jossa eräässä haastattelussa toimittelija kertoi joutuvansa katsomaan esimieskartasta, että keneltä viesti tulee ja koskeeko se häntä vai miten se nyt oli. Organisaatiorakenne on meillä ihan tolkuton ja siitä otan esille esimerkin kotikylästäni. Olin työsuojeluasiamiesten kokouksessa ja siihen osallistuivat kaikki kylän työsuojeluasiamiehet. Teknisen puolen kaveri kertoi turhautuneena tilanteesta, sillä heillä oli ollut neljä työnjohtajaa ja jokaisella sata alaista 1980-luvulla. Tuolloin 1999 oli edelleen neljä työnjohtajaa ja kullakin neljä alaista.
5. Suojatyöpaikat. Viitaten hieman edelliseen ja siihen, että kun aamun aviisin avaa ja siellä on väitöskirjojen esittelyt, niin suurin osa on jotain humanistista tai journalistita tai muuta mediaa. Harva on väitöskirja, joka oikeasti tutkii jotakin. Itsellä meinasi mennä aamiainen väärään kurkkuun tuossa reilut kymmenen vuotta sitten lukiessani väitöskirjan aihetta ja se oli Suomessa syntyneiden hevosten nimistö. Kun luin sen uudelleen niin nauroin kyyneleet silmissä ja sitten tulikin jo pissukiiru. Minun lapsuudessa ja nuoruudessa suojatyöpaikka tarkoitti vammaiselle tai heikkolahjaiselle tarkoitettua työpaikkaa. Alkaa tuntumaan siltä, että tämän ryhmän edustajia on luvattoman paljon yhteiskunnassamme. Onko syynä lisäaineet ravinnossa tai muutokset aivojen synapsiyhteyksissä?
6. Suomen talous on kuralla. Sipilä ja muut kertovat talouden noususta, mutta nousu taitaa olla vain leipäjonoissa. Kela ryhtyi myös rankaisemaan opiskelijoita, joista nyt oli hyvänä esimerkkinä samanikäisen miehen ja naisen pakkoparisuhde. Siinäpä on Kelalla pohtimista, kun tulee voimaan tämä värikäsliitto, joten mitenkä Kelassa määritellään suhteet jatkossa.
7. Maahanmuuttajien rynnistys. Hieman viitaten edelliseen, mutta myös siihen, että he tehtailevat rikoksia suhteutettuna määrään enemmän kuin kantasuomalaiset. Kun edellistä ryhtäystä ei ole onnistuttu sopeuttamaan Suomeen, niin ei kyllä onnistu tämänkään ryntäyksen sopeuttaminen. Ruotsi on jo kadotuksen tiellä ja siellähän ei palo- ja pelastuslaitos uskalla mennä edes tietyille alueille ja joutuihan Suomessakin poliisi turvaamaan palo- ja pelastuslaitoksen työn. Nämä ja kohdan yksi tyypit ovat vaikeuttaneet rahdinkuljettajien työn, sillä ryöstöt ovat arkipäivää ja henki löysällä.
8. Hallitus petti äänestäjät. Leikkauksia ei tehty juustohöylällä vaan moralla ja se tunnetusti murhaa mukavasti. Leikkaukset koskivat juuri niitä, jotka ovat tuloluokan alapäässä eli lapsiperheet, vanhukset ja sairaat. Työttömiä on paljon ja lisää tulee. Erilaisia veroja on korotettu ja pelkkä veroprosentti on ylimitoitettu (tein testin ja uusi veroprosentti pitäisi olla seitsemän pykälää alempi). Kiiteistövero jatkaa nousuaan vuosittain. Autoilun verotus on jo legendaarinen ja nyt sitten laitetiin verolle veneet ja moottoripyörät. Pitänee tässä kohtaa vedota kohtiin 4-7.
9. Yhteyden otto on vaikeaa. Nykyisin yritetään saada kaikki nettiin ja iso osa on vielä mobiilisovelluksia, ainoa vaan, että ne eivät toimi. Katkoja on usein ja mietin sitä, kun pankit ovat ilmoittaneet luopuvansa paperisista tunnuslukukorteista, niin kuinka vanhat ja sairaat selviävät. Puhelinsoitto onkin sitten ihan toivoton juttu. On se kumma juttu, että lankapuhelinaikana tavoitit, mutta nyt on kännyaika ja ketään et saa kiinni. Soita Kelaan ja kuuntelet muzakia sekä nauhotteita. Yritä varata lääkäriin aikaa, sama kuin edellä, mutta painelet lisäksi nappuloita sen mukaan, mitä asiasi koskee.
10. Hoidetaan vai ei. Hieman viitaten edelliseen, mutta tuli mieleen yksi uutisointi. Sydänkohtauksien yhteydessä löydetään yhä useammin hammasperäinen bakteeri. Kela ei enää korvaa yksityistä hammashoitoa ja kunnalliselle kiireettömien (tarkastukset, lohjennut paikka (ei kivulias), hammaskivi, jne) toimenpiteiden jono mitataan jo vuositasolla. Oman lasareettini historiaa tutkineena ollaan hammashoidon osalta samassa tilanteessa kuin kunnanhammaslääkäri kirjoitti vuosiraportissaan 1942: "Sota on aiheuttanut elintarvikepulaa, joista myönteisimpänä katson sokerin puutteen, sillä lasten hampaiden kunto on parantunut. Heikentävänä tekijänä on kuitenkin hammaslääkärien suuri puute ja etenkin hoitajien puute, jotka ovat nyt velvoitettuja toimimaan sotasairaaloissa.".
Sain aikaiseksi kymmenen asiaa, bibliassa käskyjä oli kymmenen, joten jääköön tähän ja palataan ensi vuonna asiohin uudelleen.
Vuosi vaihtuu ja talvesta ei ole tietoakaan. Uskon, että ensi vuosi on vähintään yhtä synkeä kuin edellisetkit. Toivoa silti voi eli Hyvää Uutta Vuotta kaikille.
Kaikkiin mainittuihin kymmeneen kohtaan voi vain alistuneesti todeta, että näinhän se on, eikä ole oikein realistista odottaa parannusta tulevan yhdenkään suhteen.
VastaaPoistaParas uuden vuoden toivtus lieneekin siis saada tavata näissä samoissa merkeissä ensi vuonna samaan aikaan. Status quo ante bellum, etteivät asiat olisi vuoden mittaan sentään vielä pahemmaksi muuttuneet...
Tervehdys Qroquius Kad!
VastaaPoistaEi taida tulla korjausta yhteenkään, valitettavasti. Noiden kymmenen kohdan korjaaminen olisi samaa luokkaa kuin lenssun pikainen parataminen.
Kirjoittelu jatkuu myös ensi vuonna ja kun Suomen itsenäisyydestä tulee sata vuotta, niin tulet tapaamaan Hilman.
Prosit Neujahr
Tervehdys Krypta.
VastaaPoistaTuosta kiusaamisesta tuli ajatus näistä toimittelijoista tuon Sipilän tapauksessa, että ovat kuin koulukiusaajia koko jengi. Toimittelijoiden kannattaisi mennä peilin eteen, ja kysyä siinä ihan ääneen, että miten meni noin niin kuin omasta mielestä. Yleensäkin nämä lehtien ja ylenanon toimittelijat toistavat kuin papukaijat samaa hokemaa, kunnes tulee joku toinen hokema jota aletaan toistaa. Ja nämä päätoimittelijat, valehtelevia ämmiä kaikki. Muka asiallisia ja totuudellisia uutisia, just joo.. Nyt on pakko vetää henkee. Vaan toivotan silti hyvää uutta vuotta. Tulee ainakin mielenkiintoinen uutisvuosi.
Huru-ukko
Tervehdys Huru-ukko!
VastaaPoistaJotenkin tuntuu siltä, että oikeat uutiset jäivät pois muodista, kun kasari vaihtui ysäriksi. Sipilän munaus oli tunnepohjainen käsittely, mutta se siitä.
Hyvää uutta vuotta sinulle myös
Hyviä kohtia, tarraudun kohtaan 9.
VastaaPoistaEivät ne ole vain vanhat ja sairaat, joita vtuttaa tämä tunnuslukukorteista luopuminen. On myös Minä, Leso.
Millä halavatun oikeudella Minut pakotetaan joko hankkimaan älypuhelin (alk. käsittääkseni 299 €) tahi joku pankkivärkki (alk. käsittääkseni 50 € / laite + kk-maksut)? Kunhan loppiaisesta toinnun, niin otan tästä pankkivärkkijutusta perinpohjaisen selon, ja kivasti sattumalta toinen pankki jo soittelikin ja pyysi asiakkaakseen. Pittääkin mennä jutskaamaan.
En kyllä tajua, että miksi minun pitäisi luopua ihan mielestäni kätevästä lippulapputsydeemistä vain siksi, että mobiilikansa ei osaa.
Ne ei OSAA. Kyllä kannattaakin vaihtaa kansa alle keskinkertaisen, joka EI OSAA pitää huolta edes passistaan Välimeren-risteilyllä. Kukaan ei huomaa eroa.
Ylipäätään se mobiilikansa saa semmoisia etuja, ettei niitä saa vanhat eikä sairaat eikä Leso eikä muut sellaiset, joiden elämä ja sielu ei ole sama kuin luuri. Älköön kukaan väittäkö vastaan, ellei osaa perustella, miten vaikkapa Minä olisin samanarvoisessa tilanteessa VR:n peruspalveluissa kuin se joka on kädetön mobiili?
Ennen lipun sai tekstiviestinä, nyt ei, vaan luurista pitää näyttää se härpäke. Ei onnaa, ellei ole mobiili.
Näin ollen Minun on printattava lippuni, kun taas keskinkertainen mobiilikansalainen näyttää kuvaa kädestään eli luurista.
Nyt puhutaan Valtion Rautateistä. VALTION.
Enkä myöskään mitenkään voi tajuta, että minkä halavatun takia kaikki siirtyy nettiin koko ajan?
Suurin osa nettiasioinnista menee siihen, että yrittää etsiä sieltä saamarin hienoilta ja vikkeliltä nettisivuilta yksinkertaista vastausta yksinkertaiseen kysymykseen ja lopputulemana joko joutuu ottamaan yhteyttä sähköpostitse tai soittamaan palvelunumeroon (alk. ihan älyttömästi + sata egee / min, sis. hissimuzakkiakin pahempaa odotusmuzaa, minimi yksi vartti)?
Ylipäätään, jos mulla olisi tässä valta ja vallankäytön keinot, niin 95 % kaikista palvelunettisivuista pyyhittäisiin bittiavaruuteen ja virtuaaliseen historiaan.
Äijän se on kumma, että kaikki "flash"-osaaminen on tärkeämpää kuin perimmäinen tarkoitus ja syy.
On tsättiä ja mitä lie, ja siitä prkleen huolimatta loppujen lopuksi asia hoituu puhumalla f-to-f.
tv. nimim. aivan totaalisen kyllästynyt internetti"asiakas" Leso
Taitaa se internetti tosiaankin tarkoittaa, että "ihan vaan meijän kesken" ja "että ai vitsi miten hienon teit".
- Leso
Tervehdys Leso!
VastaaPoistaKiitti hienosta kommentistasi ja puutuit hyvään asiaan eli kädenjatkeena kapula kansaan. Elävästi jäi mieleeni nuori pari, joka koko matkan räpläsi kapulaa. Sanallinen kommentointi oli sitä, että kuinka monta viestiä ovat keltäkin saaneet. Nuori mies huokasi ja sanoi tytölleen. "Sinä olet lähettänyt minulle vain yhden viestin."
Tämä kuvastaa hyvin tätä aikaa. Tuohon soittamiseen haluaisin takaisin vanhan ajan puhelinkeskukset, jossa itsekin aikanaan työskentelin. Sitä pystyi heti sanomaan, onko kaivattu henkilö paikalla ja koska sekä montako soittajaa on jonossa ennen häntä.
Hyvää alkanutta vuotta sinulle.