Joulukalenteri 2016 Viidestoista luukku

Tonttu Tohvelo oli nukkunut hyvin, mutta katsellut hassuja unia hienosti puetuista possuista ja lampaista. Häntä nauratti varsinkin yksi musta lammas, jolla oli korkokengät koivissaan. Sitten nousi otsalle harmistuksen juonteet, sillä toinen ihminen tulee hääräämään hänen keittiöön. Otsa rypistyi vielä synkemmäksi, kun Tonttu Tohvelo havaitsi puuron ja kahvin tuoksun. Talo oli kuitenkin hiiren hiljainen.

Tonttu Tohvelo nilkutti kepakoiden varassa keittiöön. Valot oli sytytetty, pöydällä oli myssyn alla kahvipannu, maitokannu pesuvadissa, jossa oli lunta. Leivät leikattuna ja puurokulho täynnä ohrapuuroa ja sen päälle oli asettu lautanen ja vielä pyyhe ympärille. Pienessä kattilassa oli mehukeittoa karpaloista valmistettuna ja tämä oli Tonttu Tohvelon mielestä kaikkein herkullisin mehukeitto. Kahvimuki oli pöydällä ja voiveitsi sekä Tonttulan sanomat myös. Tonttu Tohvelo huhuili, mutta kukaan ei vastannut. Hyvä niin ja ryhtyi nauttimaan aamiaista.

Millisentti Mitta tunsi hyvin Tonttu Tohvelon tavat ja tiesi, että ylösnousu ja herääminen ovat Tonttu Tohvelolle kaksi eri asiaa ja niiden väliin jää hyvin epämääräinen aika, mutta ei koskaan alle tuntia. Siksi Millisentti oli koputtanut Tonttu Kotitontun ovelle jo varhain aamulla ja pyytänyt avaamaan Tonttu Tohvelon oven. Hiiren hiljaa Millisentti hiipi keittiöön ja laittoi valkean hellaan. Hän tutki ruokavaraston ja astioiden paikat ja ryhtyi sitten valmistamaan aamiaista. Hän kattoi pöydän ja haki lunta maitokannun ympärille, sillä maito menee herkästi pilalle. Sitten hän kirjoitti pienen viestin, sulki hellan pellit ja liukeni paikalta kuin aave.

Tonttu Tohvelo oli nauttinut hitaasti ja hartaasti aamiaisen ja lukenut Tonttulan sanomat. Otti vielä mukillisen kahvia ja siirsi lehden syrjään. Alta paljastui Millisentin viesti; Hyvää huomenta! En tohtinut herättää sinua. Toivon, että et yritä korjata astioita pois, sillä maitokannusi on niin kaunis, että en toivo sen rikkoutuvan. Soita minulle kun olet herännyt, niin tulen korjaamaan astiat pois. Terveisin Millisentti.

Tonttu Tohvelo huokaisi, sillä hän tiesi, millainen Miilisentti oli eli kova komentamaan. Soitti sitten lopulta ja Millisentti saapui pika pikaa. Hän kysyi; Kuinka sait nukuttua viime yönä. Tonttu Tohvelo kertoi nukkuneensa hyvin, sillä kipulääke ja voide auttoivat. Millisentti korjasi ruuat pois ja tiskasi astiat. Tonttu Kotitonttu saapui myös paikalle, sillä hieman hän pelkäsi noiden kahden jääräpään kohtaamista aamutuimaan. Kuitenkin tilanne oli hyvin maltillinen.

Millisentti kysyi sitten Tonttu Tohvelon mielipidettä; Miten haluat tämän ruokahuollon järjestettäväksi, sillä en halua vaivata sinua enempää kuin on tarpeen. Tonttu Tohvelo mietti hetkisen ja vastasi; Aamiaisen jos hoidat kuten tänään, niin hyvä on ja täytyy myöntää, että sinä osaat ruuan teon jalon taidon. Lounaaksi otan verstaalle voileipiä ja hedelmiä, kahvihan tulee verstaalla keitettyä. Päivällistä syön yleensä viiden jälkeen kun palaan verstaalta ja saan sen valmistettua. Iltasella syön viilin ja marjoja sekä leivän ja maidon. Millisentti esitti; Teen aamiaisen valmiiksi ja tulen soittosi jälkeen korjaamaan astiat ja ruuat pois. Teen sinulle nyt eväät mukaanotettavaksi ja tulen sitten tekemään päivällisen viideksi ja samalla valmistelen iltasesi. Tämä sopii; sanoi Tonttu Tohvelo ja jatkoi; Tuossa sinulle avain, ettei Tonttu Kotitonttua tarvitse herättää.

Valot sammutettiin ja Tonttu Tohvelo nilkutti vesikelkkaan. Kyllä minua nyt hemmotellaan, kun olet oikein vällynkin laittanut, vaikka minä toheluuttani kolhun sain; sanoi Tonttu Tohvelo. Ystävää autetaan kun tarpeen on ja monet kerrat olet minua auttanut; lausui Tonttu Kotitonttu. Vesikelkka liukui hyvin ja pian oltiin verstaalla. Kuulumiset vaihdettiin ja ryhdyttiin töihin. Tonttu Tohvelo ei nyt koneisiin koskenut vaan ryhtyi maalaamaan lintuja, lakkaamaan rasioita ja muuta puhdetyötä.

Millainen oli päivällinen? Se selviää kun aukeaa kuudestoista luukku.